Vuonna 1902 perustetun Noormarkun työväenyhdistyksen toiminnan alkuajoilta ei ole säilynyt asiakirjoja joista saisi tarkempia tietoja yhdistyksen perustamisvaiheesta. Suurin osa yhdistyksen omaisuudesta tuhoitui vuoden 1918 kansalaissodan melskeissä.

Perustava kokous pidettiin mylläri Kustaa Sjögrenin asunnossa. Yhdistyksen ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin värjäri Kalle Tähti ja sihteeriksi suutari Rikhard Kangas. Muista silloisista johtokunnan jäsenistä ei ole säilynyt tietoja. Uusia aatteita mukanaan tuonut yhdistys sai heti aluksi jäsenistöönsä innokasta väkeä, mutta myös ennakkoluuloja vastaan saattin taistella.

Haave omasta työvöentalosta toteutui 8. helmikuuta 1906. Tällöin yhdistys osti urkuri Frans-Vihtori Kantinkoskelta vuokratontilla olevan rakennuksen kahdella tuhannella markalla. Vuonna 1909 yhdistyksessä oli 25 jäsentä.

Venäjän vallankumousten vaikutuksesta järjestöelämä vilkastui ja jäsenmäärä nousi moninkertaiseksi. Nousukausi päättyi kuitenkin onnettomaan kansalaissotaan, joka verotti yhdistystä varsin raskaasti. Jäsenistä surmattiin kymmenen ja vankileireilllä kuoli 28. Kaikki irtain omaisuus hävitettiin, talo tosin säästyi, mutta se siirtyi kansalaissodan voittajien käyttöön.

Yhdistys aloitti toimintansa uudelleen 1919. Ensimmäinen vuosikokous pidettiin toveri Frans Mäkelän asunnolla ja puheenjohtajaksi valittiin Hulda Koskinen. Työväentalo hankittiin takaisin ja sitä korjattiin. Tämän jälkeen seurasi taloudellisesti raskas pula-aika ja myöhemmin raskaat sotavuodet.

Vuonna 1946 yhdistyksen toimesta perustettiin sos.dem. kunnallisjärjestö Noormarkkuun. Naisjaosto perustettiin vuonna 1949. Kunnallisten luottamustoimien hoito oli pitkään Noormarkussa miesten käsissä. Vasta vuonna 1954 ensimmäinen naiskunnanvaltuutettu, rouva Eva Suvanto, aloitti valtuustotyöskentelynsä.

Vuonna 1979 Ritva Juntusen aloitteesta toteutettiin työväentalon merkittävä korjaus. Hankkeeseen saatiin avustusta sekä opetusministeriöltä että kunnalta. Talolle tuotiin mm. vesijohto ja viemärit, uusittiin ulkolaudoitus ja asennettiin sähkölämmitys. Kaikki työt tehtiin talkoilla. Noormarkun työväentalo on alusta alkaen toiminut paikkakunnan näyttämö- ja ohjelmakulttuurin edelläkävijänä ja sitä on vuokrattu erilaisten järjestöjen ja yhteisöjen käyttöön. Noormarkun työväentalo on nykyään yksityisessä omistuksessa ja se on edellenkin suosittu juhlatila.

Kunnallisjärjestö lopettiin 1999. Tehtävään jatkettiin valtuustoryhmin voimin kunnallistoimikuntana. Samana vuonna Noormarkun työväenyhdistys muutti nimensä Noormarkun sosialidemokraatit ry:ksi.